1435 Ryttylän nimi esiintyy ensimmäistä kertaa asiakirjoissa, mutta kylä on ilmeisesti ollut asutettu jo vuoteen 1300 mennessä.
1539–1574 Martti Matinpoika viljeli yhtä seudun maatiloista. Hänen tilastaan kasvoi 1600-luvulla rustholli, Ollilan ratsutila, jota alettiin nimittää kartanoksi.
1801 – 1876 Kartano oli Granfeltin suvun hallussa.
1820 -1821 Suomen kansakoulun isä Uno Cygnaeus aloitti koulunkäyntinsä Ryttylän kartanossa.
1856 Karl Granfelt perusti kartanon olutpanimon Punkanjoen varteen.
1862 Helsingin – Hämeenlinnan rata rakennettiin kartanon maiden halki. Kartano menetti valtiolle melkoisen maa-alan.
1870 – 1880 suomenruotsalaisena kirjailijana ja runoilijana tunnettu ja tunnustettu Karl August Tavaststjerna asui ja työskenteli kartanon Haltiala-rakennuksessa. Hänen teoksensa Kovina aikoina lienee kirjoitettu juuri Ryttylän kartanon henkilöt ja maisemat mielessä.
1876 Granfeltin perikunta myi kartanon kenraalimajuri Carl Arvid Mauritz Standertskjöldille
1884 hän laittoi kartanon huutokaupattavaksi ja seuraavana vuonna tilan huusi itselleen eversti vapaaherra Hugo Robert Standertskjöld 225.000 markalla kalustoineen. Tälle Aulangon luonnonpuiston perustajalle Ryttylän kartano oli vain sivutila suurempien joukossa.
1890 Hugo Standertskjöld luovutti maata Hausjärven kunnalle kansakoulun perustamista varten. Kansakoulu aloitti toimintansa vuoden kuluttua.
1909 Standertskjöld myi Ryttylän kartanon Paul Chemelewskylle. Tämän jälkeen kartano oli viitisen vuotta Ryttylän tiilitehtaan hallussa.
1914 Helsingin kaupunki osti palstoitetun kartanon ydinalueen ja luovutti sen Kaupunkilähetyksen käyttöön. Kaupunkilähetys perusti alueelle maan ensimmäisen työttömien miesten työsiirtolan.
1918 Siirtolan työt pysähtyivät, kun suurin osa miehistä lähti punakaartiin.
1923 Helsingin kaupunki luovutti maatilan lastensuojeluvirastolle, joka perusti alueelle poikakodin.
1940 Ryttylän koulukoti palveli aliupseerikouluna. Väinö Linna asui Pihlajamäki-rakennuksessa. Hän sai täältä konekiväärikoulutuksessa vaikutteita Tuntematon sotilas -teokseensa.
1961 Koulukoti muutti Lohjan seudulle Outamoon ja Ryttylän kartano jäi tyhjilleen Hausjärven kunnan omistukseen.
Vuonna 1969 alueelle muutti Lähetyskoulu ja kesällä 1974 Kansanlähetyksen keskustoimisto.
Nykyisin Ryttylän kartanoalue on Kansanlähetyksen keskuspaikka, jossa työskentelee noin kuusikymmentä työntekijää. Alueella sijaitsee lähetysjärjestön lisäksi kustannusosakeyhtiö Uusi Tie sekä Kansanlähetysopisto. Rakennuksia on parisenkymmentä. Erilaiset leirit ja tapahtumat tuovat Ryttylään vuosittain yli 15.000 kävijää.