Olen Piia Aitto-oja, 42-vuotias perheenäiti ja luokanopettaja Janakkalan Turengista. Perheeseeni kuuluu mieheni Marko sekä viisi lasta ikähaarukalla 11 – 22. Arkeamme ilahduttavat myös kaksi karkeakarvaista mäyräkoiraa.
Olemme perheeni kanssa olleet Kansanlähetyspäivien talkoolaisina siitä asti, kun päiviä on vietetty yhtäjaksoisesti Ryttylässä, eli nyt neljännen kerran. Kahtena ensimmäisenä vuonna olimme koko talkooviikon ja Kansanlähetyspäivät, viimeiset kaksi vuotta vain tapahtuman ajan, torstaista sunnuntaihin.
Kansanlähetyksen toiminnassa yleisesti olemme olleet mukana pidempään; mieheni jo lähes 35 vuotta ja minä noin 25 vuotta. Lapsemme käyvät vuosittain leireillä ja nuorten tapahtumissa Ryttylässä.
Pidin aiemmin myös pyhäkoulua ja junnuraamista sunnuntain jumalanpalveluksissa.
Koen talkootyön etuoikeutena ja iloisena vastuutehtävänä. On ollut ilahduttavaa, että myös lapsillemme on aina löytynyt pieniä, mutta tärkeitä, työtehtäviä. Näin hekin kasvavat vastuuseen ja hyvän tekemiseen.
Talkoissa syntyy mukavia kohtaamisia ja keskusteluja ihmisten kanssa. Talkoissa kokee ihmeellistä yhteisöllisyyttä aiemmin aivan tuntemattomien ihmisten kanssa. Vaikka työ on välillä raskasta ja päivät pitkiä, koen siitä huolimatta virkistyväni, niin henkisesti kuin hengellisestikin.
Olen leikkisästi sanonut, että luokanopettajan kymmenen viikon kesälomasta voi hyvin yhden viikon ”uhrata” hengelliselle työlle. Sehän on vähän niin kuin kymmenykset maksaisi!
Vapaaehtoistyön huonot puolet näyttäytyvät niille, jotka eivät osaa sanoa ”ei”. Valitettavasti taidan itse vähän kuulua siihen ihmisryhmään. Esimerkiksi tänä kesänä hämmästelen, miten ihmeessä olen ajautunut vastuulliseen kahvilavastaavan tehtävään.
Uskon johdatukseen, mutta vapaaehtoistyössä on se vaara, että tehtävät kasautuvat ja tietyt ihmiset ylikuormittuvat liiaksi. Rukoukseni onkin, että vastuunkantajia ja talkoolaisia löytyisi niin paljon, ettei kenenkään tarvitse väsyä työtaakkansa alle.
Toivon, että Kansanlähetyspäivät kutsuvat ihmisiä runsain joukoin tänäkin vuonna Ryttylään. Toivon myös, että ohjelma on sanomallisesti virvoittavaa ja kaikki järjestelyt toimivat. Jos vielä voi toivoa, niin sää saisi olla myös hyvä.
