Anssi Savosen puhe KL-päivillä 1.7.2022 iltamessussa kello 20.30. Voit katsoa tilaisuuden täältä. Savosen puhe alkaa kohdasta 2:30:47.
Jeesus kertoi:
”Eräs mies järjesti suuret pidot ja oli kutsunut paljon vieraita. Kun pitojen oli määrä alkaa, hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: ’Tulkaa, kaikki on jo valmiina.’ Mutta yksi toisensa jälkeen nämä alkoivat esittää verukkeita. ’Olen ostanut pellon’, sanoi yksi, ’minun täytyy mennä katsomaan sitä. Suothan anteeksi, etten pääse tulemaan.’ ’Ostin viisi härkäparia’, sanoi toinen, ’ja olen lähdössä kokeilemaan niitä. Suothan anteeksi, etten pääse tulemaan.’ Kolmas sanoi: ’Olen juuri mennyt naimisiin enkä siksi voi tulla.’
Palvelija palasi ja kertoi tämän herralleen. Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalle: ’Mene kiireesti kaupungin kaduille ja toreille ja tuo tänne köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat.’ Palvelija tuli sanomaan: ’Herra, olen tehnyt niin kuin käskit, mutta vielä on tilaa.’ Silloin herra sanoi: ’Mene maanteille ja kylien kujille ja vaadi ihmisiä tulemaan, jotta taloni täyttyisi. Ja siitä voitte olla varmat, että yksikään noista, jotka minä kutsuin, ei pääse minun pitopöytääni!’”
Luuk. 14:16–24
Risti rasti
Nuorin lapsemme sanoi minulle keväällä: ”Isi, näytä tästä Raamatusta se kuva, kun Jeesus meni sinne rastille.”
Mietin, että mikä ihmeen rasti. Sitten sanoin pojalle: ”Tarkoitatko, että kun Jeesus meni ristille?”
Poika vastasi: ”Joo”. Ja sitten katsottiin kuvaa Jeesuksesta ristillä ryövärien välissä.
Risti oli hyvin tärkeä rasti Jumalan pelastussuunnitelmassa. Kun ihminen lankesi syntiin, se merkitsi Jumalalle melkoisen suunnistuskilpailun järjestämistä, jotta paratiisista eksynyt ihminen saataisiin löydettyä takaisin Jumalan yhteyteen. Tämän päivän evankeliumimme puhuu taivaallisista juhlista, jota voimme ajatella myös suunnistuskilpailun maalina. Kun suunnistuskilpailussa kaikki rastit on leimattu, niin sitten voi juosta tyytyväisenä maaliin.
Jumalan pelastussuunnitelmassa oli paljon erilaisia tärkeitä rasteja tuon risti-rastin lisäksi. Jumala kutsui ja valmisti eri rastien kautta oman kansansa pelastussuunnitelman välikappaleeksi. Jeesuksen syntymä, toiminta, risti, kuolema, ylösnousemus ja taivaaseen astuminen olivat todella tärkeitä rasteja Jumalan pelastussuunnitelmassa. Nyt ennen Jeesuksen paluuta eletään seurakuntarastin aikaa. Pyhä Henki toimii ja tuo ihmisiä ihmiselämän tärkeimmälle rastille, Jumalan sanan äärelle. Ja tällä ilosanoman vastaanottamisen rastilla ihmisen on määrä saada ratkaiseva pelastusleima suunnistuspassiinsa.
Kutsumisprosessi
Raamatunkohdassamme pitojen järjestäjä kuvaa Jumalaa, joka on valmistamassa Taivaan kotia meitä ihmisiä varten. Nyt elämme sitä vaihetta, kun Jumalan viesti on meille: ”Kaikki on jo valmiina”. ”Alkakaahan tulla juhliin.” Ihmisten reaktiot tässä puolestaan viittaavat syntiin langenneen ihmisen luonnolliseen suhtautumiseen Jumalaan. Samalla tavalla kuin kutsutut tuossa kertomuksessa keksivät verukkeita välttääkseen juhliin osallistumisen, mekin olemme mestarillisia pakenemaan Jumalan kutsua ja torjumaan hänet.
Jumala kuitenkin haluaa, että hänen hyvät suunnitelmansa toteutuisivat ja että ihmiset pääsisivät nauttimaan ihanista ja loputtomista taivaan juhlista. Siksi Jumala teki taivaaseen pääsemisen meille mahdollisimman helpoksi. Jumala valmisti meille pelastuksen Jeesuksen ristinkuoleman kautta. Nyt on menossa vastaanottajan markkinat. Kunhan suostut Jeesuksen juhliin, niin sinne pääset. Parhaisiin mahdollisiin juhliin pääsee ilmaiseksi. Jeesus on maksanut juhlien kaikki kustannukset. Köyhien, raajarikkojen, sokeiden ja rampojen tuominen juhliin kuvaa juuri sitä, että syntisiä ja viallisia koskee Jumalan armokutsu.
Aina on ollut niitä, joille Jumalan kutsu ei ole kelvannut. Juutalaiset eivät ole vielä koko kansana lähteneet seuraamaan Messiastaan, Jeesusta. Meillä suomalaisillakin on jo vuosisatojen ajan ollut Jumalan juhlien kutsukirje avoimesti nähtävillä ikään kuin magneetilla jääkaapin oveen kiinnitettynä. Silti se kutsu on monella suomalaisellakin meinannut hautautua muunlaisten kutsujen taakse.
On armoa päästä juhliin
Raamatunkohtamme valossa näyttää siltä, että hyväosaisten on helpompi torjua kutsu. Sen sijaan köyhien, raajarikkojen, sokeiden ja rampojen sekä teitä ja kujia kulkevien kohdalle taivaallisen kutsun vastaanottaminen näyttää tulevan vääjäämättömämmin vastaan.
Mitkä ovat rampauttavia asioita sinun elämässäsi? Miltä kohdin koet olevasi sokea? Missä asioissa olet ihan kujalla? Huomaatko, että elämän kipupisteet eivät välttämättä olekaan kirous, jos niiden vaikutuksesta sinulle tulee herkkyyttä ottaa Jumalan kutsu vastaan.
Talon isännälle kelpasi köyhät, sokeat, rammat ja raajarikot. Sinä ja minä kelpaamme Jumalalle.
Missä voisi olla se – ehkä ei niin puoleensa vetävä – lähimmäinen, joka voisi myös kelvata sinulle ja minulle sillä tavalla, että voisimme viedä taivaskutsun hänellekin?
Meidän verukkeemme
Jeesuksen kertomuksessa kutsutuilla oli monenlaisia verukkeita. Ne eivät olleet todellisia syitä jäädä pois juhlista.
Jeesus haluaa tällä kertomuksella ilmaista sinulle ja minulle, että meilläkään ei ole todellisia syitä jäädä pois taivaallisista juhlista. Kun Jumala kutsuu sinua, älä esitä verukkeita, älä siirrä kutsukorttia sivummalle jääkaapin ovessa. Mikään ei estä sinua vastaamasta myöntävästi Jumalan kutsuun. Ei huonoutesi, ei se mitä olet tehnyt tai ajatellut. Eikä se, että kutsu tuli elämääsi eri tavalla kuin olit ajatellut. Ehkä olit ajatellut elämän tarkoituksen olevan jotain muuta. Halusit olla vain hengellisesti kykenevä ja hengellisesti näkökyinen. Et voinut ymmärtää, että sinun täytyy tulla hengellisesti sokeaksi löytääksesi perille ja sinun tarvitsee tulla hengellisesti rammaksi tullaksesi kannetuksi sisälle Jumalan taloon.
Jos joku on kovasti ja näkyvästi kieltänyt Jeesuksen ja pilkannut kristittyjä, voi olla tosi vaikea tulla myöntämään, että tarkemmin ajatellen Jeesuksen puoli olikin oikea puoli. Ei kai me uskovat vain olla esteinä rajuun käännökseen tulevalle?
Eihän me vain viestitä asenteillamme, ”että mehän sanottiin” ja ”mehän tiedettiin”? Ei me olla mitään sanottu, eikä mitään tiedetty. Jumala on sanonut ja Jumala on puhunut. Se on armoa kaikki.
Pääsy pitopalveluun
Minulla on lapsuudesta kaunis muisto papan syntymäpäiväjuhlista. Pappa täytti 70 vuotta ja vietti kodissaan maaseudulla isoja syntymäpäiväjuhlia. Pitopalvelu oli kutsuttu pitämään huolta vieraista. Siellä oli lakkahilloa ja Kainuun leipäjuustoa ja kaikkia ihania herkkuja. Meidät oli kutsuttu sinne papan synttäreille ja olimme matkustaneet kelirikon aikaan huhtikuulla.
Olimme tulleet sieltä kuraisesta kelistä sisälle taloon ja taloon sisälle tulleina pääsimme myös papan pitopöytään.
Sinusta saattaa tuntua hyvä ystävä siltä, että olet tässä hengellisessä suunnistuskilpailussa pahasti kelirikossa, eksyksissä ja matkalla. Ehkä epäilet, pääsetkö perille. Mutta hyvä ystävä, tiedätkö mitä? Sinä et ole kelirikossa rikkinäisen auton kanssa tien poskessa. Vaan sinä olet jo nyt talon ovella. Kun olet Jumalan sanan äärellä, niin olet askelen päässä juhlista. Tässähän me olemme nyt Raamatun äärellä, ja olet siksi vähintäänkin ovella. Jeesus haluaa kantaa sinut, ramman sisälle taloon. Ethän pane hanttiin, ethän vastustele. Jeesus haluaa huolehtia sinusta.
Jeesus toki voisi voimassaan kantaa sinut ramman väkisin sisälle taloon. Mutta rakastava Jeesus ei tee koskaan mitään väkisin, vaikka suorastaan ”vaatiikin” sinua mukaan juhliinsa. Niin kuin Raamatun tekstissämme palvelijan käskettiin vaatia ihmisiä isännän juhliin. Jumala rakastaa meitä niin paljon, että hän täydestä sydämestään haluaa antaa meille parasta mitä on olemassa. Ja se paras on elämä Jumalan yhteydessä.
Jeesus haluaa sanoa sinulle ja minulle: ”Hei näetkö, että minulla on avain sun sydämeen?” ”Mä olen sut luonut, mä tunnen sut täysin, mulla on avain sun sydämeen. Mutta en mä halua käyttää tätä avainta. Mä haluan, että sinä avaat oven sydämeesi.” Jeesus sanoo: ”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.” (Ilm. 3:20)
Millä rastilla olet?
Millä rastilla olet menossa oman elämäsi suunnistuksessa? Oletko jo toinen jalka kirkkaudessa, valmis lähtemään?
Voi olla, että joku meistä on jotenkin jo ihan valmis ja vain odottaa, että kunpa jo kävisi viimeinen kutsu Herran juhliin.
Kaverini, joka on osallistunut moniin suunnistuskilpailuihin, kertoi, että viimeisellä rastilla pitää olla todella tarkkana. Kuulutukset kuuluu jo maalialueelta ja suunnistusstadion maaleineen näkyy jo ja sitten siinä viimeisessä pikku pusikossa ennen maalia tulee ns. ”pummi” ja se viimeinen, helppo rasti ei meinaakaan millään löytyä. Ajattelen kuitenkin, että tämä taivasmatka on paljon armollisempi kuin Jukolan viesti. Jeesus, joka on sinut matkaan lähettänyt, pitää huolen siitä, että pääset myös perille. Kaikista ”pummeista” huolimatta.
Jollakulla toisella saattaa olla rastit ihan hukassa. Ei todellakaan näytä maalisuoralta. Voittajan palkinnosta ei ole mitään tietoakaan. Olet jossain pöpelikössä. Ei mitään hätää. Jeesus tietää reitin. Hän on jo juossut maaliin. Tänään Jeesus tarjoaa sinulle: ”Ota minua kädestä, mennään yhdessä.”
Ehkä täällä on vielä joku, joka on saapunut elämänsä tärkeimmälle rastille, siihen risti-rastille. Näet, kuinka muut jo kävivät siinä karttansa kanssa leimaamassa. Jono meni jo. Olet yksin iankaikkisuuden metsässä ja mietit, pitäisikö nyt leimata tässä risti-rastilla. Tiedätkö hyvä ystävä, että Jeesus lähestyy sinua juuri nyt ja näyttää naulanreikäisiä käsiään. Jeesus haluaa sanoa sinulle: ”Katso, mä leimasin jo sun puolesta.” ”Se on täytetty.” ”Minä kannoin ristille kaikki sinun syntisi.” Sinulla on reitti selvä taivaallisiin juhliin. Lähde minun matkaan.”
Hyvä ystävä, Jeesus kantoi sinun ristisi. Jeesus kuoli sinun tähtesi. Jeesus jätti taivaan pidot, hakeakseen sinut niihin juhliin.
Ja nyt Jeesus on tässä meidän keskellämme. Hän tarjoaa itsensä sanansa kautta, ehtoollisen kautta ja vakuuttaa, että sinua ei koskaan tulla torjumaan taivaallisista pidoista.
Kun Jeesus teki ensimmäisen tunnustekonsa Kaanan häissä ja muutti veden viiniksi, niin sillä tunnusteolla Jeesus halusi viestiä meille: ”Hei, minun kanssani on aina juhlat, minun kanssani on koko ajan parhaat juhlat.” Jeesuksen kanssa on aina paras olla. Jeesuksen kanssa me saamme olla kuin kotonamme – täällä ja taivaassa.
Anssi Savonen
kirjoittaja toimii Kansanlähetyksen kotimaantyön aluekoordinaattorina
